Keräysaiheen tulee olla itseään kiinnostava, joten suinpäin ei kannata kokoelmaa rakentaa. Etenkään halpojen hintojen ohjaamana. Mutta hyvä kokoelma on ensisijaisesti sijoitus, ja sijoituksellista näkökulmaa ei saa vähätellä. Joten kerätä tänään tulevaisuudessa kiinnostavaa keräilyaihetta on monen keräilijän haave.
Kuvassa Suomen Valtion olympialaina vuodelta 1938. Obligaatiovaroilla oli tarkoitus rahoittaa vuoden 1940 olympialaiset Helsingissä. Varat menivät muihin tarkoituksiin. Velkakirjoja keräävät tänä päivänä etenkin olympia-aiheen kerääjät. Osakekirjakataloginumero 2799.
Yleisen kiinnostuksen kasvaessa osakekirjoihin niin myös osakekirjojen hinnat ovat nousseet. Suomalaista kuvallisista laivaosakekirjoista on maksettu huutokaupoissa jo yli 300 euroa kappale. Ainoa osakekirjakeräilyalue, jossa hinnat eivät ole nousseet, on Suomen valtion tai yritysten velkakirjat: obligaatiot, debentuurit, vaihtovelkakirjat ja joukkolainat.
Suomen valtion (1917 - ) obligaatioiden kerääjiä tiedetään Suomessa olevan vain muutama kappale. Kohteita, etenkin 1970 – 1990 luvuilta, on paljon tarjolla ja hinnat alkavat n. 5 eurosta kappale. Harvinaisempien papereiden, vuosilta 1918 – 1937, hintahaarukka on hyvin leveä, voisi sanoa 40 – 150 euroa kappale.
Kuvassa Vuoden 1918 torpparivapautuslain mukaisten maa-alueiden lunastamiseksi otettu Suomen valtion laina. Takaisinmaksuerät arvottiin. Osakekirjakataloginumero 5414.
Suomen Suurruhtinaskunnan (1850 luku – 1917) liikkeelle laskemien velkakirjojen hinnat ovat huomattavasti korkeammat. Velkakirjaan painetun kielen ja lainan käyttötarkoituksesta riippuen paperin hinta voi olla 150 – 1900 euroa. Kalleimpia ovat nämä velkakirjat, joissa lainan käyttökohteena on ollut rautateiden rakentaminen tai kielenä on edes osittain venäjä. Rautateihin liittyvät paperit ovat ns. yleismaailmallisia keräilykohteita.
Ennen 1960 –lukua Suomen valtion lainojen käyttökohteet saatettiin myös mainita velkakirjassa. Viimeisin, jossa on maininta käyttötarkoituksesta, on veronpalautusobligaatiolaina vuodelta 1978.
Kuvassa Suomen Valtion obligaatio, jota kansa kutsui ”kultareunaiseksi”. Muista lainoista poiketen lainaehdoissa oli maininta, että obligaation arvo on sidottu indeksiin. Sodan jälkeisinä vuosina, inflaation laukatessa, raha menetti arvoaan, mutta kultareunaisen arvo muuttui inflaation myötä. Osakekirjakataloginumero 5416
Suomen Valtion lainat kertovat monta tarinaa Suomen ja suomalaisten historiasta. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää lainan käyttötarkoituksiin, päiväyksiin sekä allekirjoittajiin.
Kuvassa Suomen Valtion obligaatio vuodelta 1960. Obligaation käyttötarkoituksena oli teiden korjaaminen. Korjatut tiet on lueteltu obligaation kääntöpuolella. Osakekirjakataloginumero 2961.
.jpg)
